Joulupostia ikäihmisille
Kansalais- ja työväenopistot
Kansalais- ja työväenopistot eli kansalaisopistot ovat yleissivistävää aikuiskoulutusta tarjoavia oppilaitoksia. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaan kansalaisopistojen erityistehtävänä on vastata alueellisiin ja paikallisiin sivistystarpeisiin ja tarjota mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle.
Opetuksen painotukset määräytyvät paikallisesti. Suosituimpia aineita ovat kielet, musiikki, muut taideaineet ja käden taitojen aineet. Lisäksi kansalaisopistot huolehtivat suuresta osasta lasten ja nuorten taiteen perusopetuksesta. Opistot tarjoavat perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppiaineita sekä avointa yliopisto-opetusta.
Opiston historia
Vuonna 1962 annettiin laki työväen- ja kansalaisopistojen valtionavusta, jolla asetetut ehdot täyttävä opisto saisi 70 prosenttia laissa määritellyistä menoista.
Mäntsälän kansalaisopiston perustamisaloitteen teki syksyllä 1965 nuorisotyö- ja urheilulautakunta. Hankkeen tärkeimpiä puuhamiehiä olivat nuoriso-ohjaaja Tapio Lehtonen ja opettaja Aaro Lehtelä, josta tuli suunnitteluryhmän puheenjohtaja.
Toimikunta järjesti mielipidekyselyn. Pitäjän kotitalouksiin jaetuista 1000:sta kyselylomakkeesta palautettiin 740, joista 400:ssa ilmoitettiin osallistumisesta tulevan opiston toimintaan.
Toimikunnan esityksestä Mäntsälän kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti perustaa kansalaisopiston, jonka toiminta oli suunniteltu aloitettavaksi syksyllä 1966.
Opetusministeriö myönsi Mäntsälän kansalaisopistolle perustamisluvan ja työ alkoi sivutoimisen rehtorin Lasse Virtasen johdolla 26. päivä syyskuuta 1966.
Ensimmäisellä työviikolla kirjoittautui eri opintopiireihin yli 400 opiskelijaa. Kaiken kaikkiaan ensimmäisen lukukauden aikana opiskelijoita oli 541. Opintokortti maksoi tuolloin 2 mk.
Opiston avajaisjuhlallisuuksia vietettiin kirkonkylän kansakoululla sunnuntaina lokakuun 23. päivä 1966 kahvitarjoilun ja aiheeseen sopivan ajanmukaisen viihteen kera.
Opetusta järjestettiin eniten kirkonkylällä mutta myös sivukylillä mm. Levannolla, Ohkolassa ja Sälinkäällä sekä Sääksjärvellä. Opetuspaikkana oli yleensä, kuten nykyisinkin, kylän koulu tai seurojentalo.
Opetusaineina ensimmäisenä lukukautena olivat mm. askartelu, englanti, kirjanpito, konekirjoitus, kotitalous, moottoripiiri, posliinimaalaus, pukuompelu ja taidepiiri.
Opiston suosio osoittautui ennakoitua suuremmaksi. Rehtorin virka muutettiin päätoimiseksi seuraavana vuonna. Vuonna -68 palkattiin myös ensimmäinen päätoiminen opettaja käsitöihin.
Vuoden 1969 alusta Pornaisten kunta liittyi mukaan toimintaan ja syntyi Pornaisten osasto.
Vuonna 1975 syyslukukauden alkajaisiksi opisto sai toimitilat Ehnroosin koululta, entisestä koulun kirjaston huoneesta. Tätä ennen opiston toimisto oli sijainnut mm. nykyisen musiikkiopiston tiloissa.
Vuosina 1984 - 1996 opisto toimi osoitteessa Vanha Porvoontie 21, samassa rakennuksessa kuin Myllymäen koulu. Vuonna 1996 opisto muutti nykyisiin toimitiloihin (Vanha Porvoontie 19). Vuoden 2007 alusta Pukkilan kunta liittyi mukaan opiston toimintaan.
